HYDRA: Kreikkalainen saari,
jossa ei ole kiirettä eikä autoja

Ateenasta vain 60 merikilometrin päässä sijaitsee Hydra niminen saari. Tämä 52,hehtaarin kokoinen saari poikkeaa kaikista Kreikan saarista.

National Geographic lehden 522 henkilön matkailupaneeli antoi korkeimmat pisteet Hydralle Kreikan 227 asutusta saaresta, mutta miksi?

Hiljattain Hydralle saavuttuani kysymysmerkki muuttui jo ensimmäisenä päivänä myönteiseksi huutomerkiksi.

Tällä luonnonkauniilla saarella ei ole yhtään autoa, ei saastetta eikä kiirettä mihinkään. Autot ovat lailla kiellettyjä, ja vaikuttaa, että myös kiirehtiminen.

Hydra on “kuntosali“, jossa kaikki kävelevät.Tavarat kuljetetaan käsikärryillä ja suuremmat lastit aaseilla. Luonnonkivillä päälystetyt kapeat kadut johtavat moniin saaren nähtävyyksiin.

Hydralla on useita kirkkoja, kuusi luostaria, monia taidegallerioita, museoita ja pieniä uimarantoja. Keskellä 1.900 asukkaan Hydraa sijaitsee vuonna 1648 rakennettu Dormition of the Virgin luostari. Sen kellotorni yltää kaikkien muiden rakennusten yläpuolelle. Napoleon lahjoitti luostarin kirkkosaliin suuren hopeisen kattokruunun kiitollisuudella siitä, että Englannin ruokasaarroksen aikana Ranska sai elintarvikelähetyksiä Kreikasta.

Satama-aukean ulkoilmaravintoloista aukeaa näkymä safiirin siniselle Aegean merelle, ja sieltä päivittäin kalastettu ruoka on vertaansa vailla.
Viihtyminen Hydralla ei ole vaikeaa.

Saaren tuhansia vuosia vanha historia on jäänyt paljolti hämärän peittoon.

Niukkoja tietoja löytyy kuitenkin esim, 500-luvulla ek. eläneen historioitsija Herodotuksen, ja toisella vuosisadall jk. eläneen maantieteilijän Pausaniuksen kirjoituksista.

Ajan saatossa saaren hallintoon ovat vaikuttaneet esimerkiksi, Venetsia, Turkki ja Venäjä.

Kreikka sai itsenäisyyden Turkin alaisuudesta vallankumoussodan tuloksena v.1822. Sodan syttyessä Hydralla oli 16.000 asukasta ja 150 laivaa varusteineen. Tällä kokoonpanolla Hydran osuus oli kriittinen sodan voittamiseen ja Kreikan itsenäistymiseen. Hydralta on Itsenäistymisen jälkeen tullut useampia Kreikan pääministereitä.

Merenkulkuun liittyvä pitkäaikainen liiketoiminta kasvatti Hydran varallisuutta. Sitä lisäsi 1880-luvulla aloitettu pesusienten saalistaminen, ja myyminen. Sienten sukeltajat saarella olivat uranuurtajia sukelluspukujen käytössä. Hydran pesusieniä on markkinoitu kautta maapallon, ja niitä on vieläkin myytävänä kaupoissa.

Rikkain saarelainen oli Lazarus Kountourioitis, joka antoi suuren omaisuuden vallankumoussodan onnistumiseksi. Hänen upea kotinsa on nykyään sen ajan huonekaluilla kalustettu museo.
Tämän vuorenrinteeseen rakennetun asunnon parvekkeelta avautuu hulppea näköala Hydran keskustaan ja Aegean merelle.
Kountouriotis on haudattu keskustan Dormition luostariin.

Aristotle Onassis kävi Hydralla eläessään useasti, ja saattoi ottaa mallia saaren rikkaitten laivanvarustajien historiasta. Prince Charlesin monet vierailut Hydralla todistavat, että hänkin viihtyy siellä ilman kuninkaallista ohjelmaa.

Eräs koettelevin vaihe Kreikan itsenäistymisen jälkeen oli vuosien 1941-1943 välinen aika, jolloin Hitlerin joukot isännöivät saarta. On arvioitu,että noin kahdeksan prosenttia Hydran asukkaista kuoli silloin nälkään.

Tänä päivänä tuntuu, ettei hyvin voivaa saarta haittaa edes Kreikan valtion kireä rahatilanne. Siellä vierailevat turistit ovat suurelta osalta ateenalaisia, jotka saapuvat Hydralle kantosiipialuksilla, matkustajalaivoilla ja purjeveneillä. He nykyään muodostavat ulkomaalaisten turistien kanssa Hydran suurimman tulolähteen.

Hotellien hinnat vaihtelevat neljästä kymmenestä kahteen sataan eurooon. Hydroussa niminen hotelli, jossa asuin, on puolivälissä mainittua hintatasoa, johon kuuluu monipuolisen aamiaisnoutopöydän herkut.
Kartanonomainen kivirakennus on ollut varakkaan laivanvarustajan koti, joka on muutettu hotelliksi. Se tarjoaa kreikkalaisperinteisen hienostokodin tunnelman.

Satama-aukealle on vain viiden minuutin kävelymatka hotellista. Sinne mennnessä viikuna ja sitruunapuut koristavat maisemia. Bougainvillea ja syklaami kukkien loisto ja kyyhkysten kuherruslaulu viihdyttävät kulkijaa Hydran kapeilla kaduilla.

Tämä erikoinen saari on vetänyt puoleensa turistien lisäksi taiteilijoita, kirjailijoita ja elokuvatähtiä. Hydralla v.1956 filmatussa elokuvassa Boy on a Dolphin näytteli muunmuassa Sophia Loren.

Kanadalainen laulaja Leonard Cohen vieraili Hydralla ensi kertaa v. 1960 ja osti sieltä talon isoäidiltä perimällään 1.000 Eurolla. Saaren lumous innoitti Cohenia laulu-uransa alkuun. Hänen sanoittamansa laulu, Bird on The Wire sai synnyn Hydralla. Tekemäänsä Hydran talokauppaa Cohen ei ole koskaan katunut. Uskoisin, että talokauppa ei kuitenkaan ole edellytys viihtymiseen Hydralla.

Teksti ja kuvat: Eero Sorila