Aila ja Ari Latto esittelivät Villa Armaksen vanhoja piirustuksia.
Jaettu ilo on moninkertainen ilo:
Loviisan kukkivista puutarhoista saavat kaikki nauttia
Tulosta PDF
Loviisan kaupunki-idylliä on jo usean vuoden ajan vahvistettu avaamalla portit vanhojen puutalojen pihoilta löytyviin ihastuttaviin puutarhoihin kaikkien halukkaiden kävijöiden iloksi. Satumaisen kukkaloiston ohella moni puutarha viestii emäntiensä ja isäntiensä taiteellisista harrastuksista, sillä kukkivien puiden ja pensaiden lomasta löytyy monenlaista taidetta; mosaiikkia, keramiikkaa, maalauksia…
Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi
Tänä kesänä 2022 Loviisan keskustan alueella sekä lähiseuduilla olevien puutarhojen portit ovat avoinna juhannusta edeltävänä viikonloppuna lauantaina 18.6. ja sunnuntaina 19.6. klo 12–17 sekä elokuun alussa sunnuntaina 7.8. klo 12–17, jolloin on myös valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -tapahtuma. Avoimia puutarhoja löytyy siis ympäri Suomea. Loviisassa on tänä kesänä saatu mukaan uusia, upeita puutarhoja myös Loviisan keskustan ulkopuolella Sarvisalossa, Pernajassa, Skinnarbyssä ja Ruotsinpyhtäällä.
Lisästietoja: www.loviisanpuutarhayhdistys.com/tapahtuma-2022-evenemanget-2022/
Yhden aurinkoisen toukokuun päivän kierros antoi vain kapean aavistuksen siitä, mitä porttien auettua kesäkuussa on luvassa eli kukkien uskomatonta väriloistoa ja mielenkiintoisia, pienimuotoisia taide-elämyksiä.
Villa Armas: Silmäniloa ja hiljaista huumoria
Hienostunut, vaaleasävyinen vanha puuhuvila on Villa Armas, jonka vanhoja, koristeellisia piirustuksia talon emäntä ja isäntä, Aila ja Ari Latto esittelivät pihalla ennen kuin johdattavat vieraansa puutarhakierrokselle.
Sammaloituneen ison kiven päällä keraamiset sammakkokuningas ja -prinssi näyttävät kuuntelevan tarkkaavaisina. Pihalle on pystytetty huvimaja, jonka seiniä peittävät viiniköynnökset päästävät vielä näin alkukesästä seinien läpi näkymän siniseksi maalatuille tuoleille ja pöydälle. Vieressä on punainen vaja, jonka seinillä tepastelee kanoja ja vitriini-ikkunassa saviruukkujen ympäröimänä vilkuttelee pari pientä puutarhatonttua. Vajan takaseinustalta paljastuu vielä kokonainen saviruukkujen vyöry ja seinällä kattiloiden emalikansien muodostama iloinen taideteos.
Silmäniloa on luvassa siis enemmänkin, kunhan puiden lehdet ja pihan kaikki kukat puhkeavat loistoonsa.
Kuninkaanlammen puutarha: Ripaus aristokraattista nostalgiaa
Kuninkaanlammen puutarha on yksi Loviisan rakastetuimmista, paljolti talossa kahvilaa pitävän aurinkoisen emäntänsä Olga Esaevan ja isäntänsä Markku Pulkkisen ansiosta. Eikä paikan nimi ”lampi” suinkaan valehtele, sillä pihapiirissä taaempana pilkottaa auringonvalossa välkähtelevä vesi, jonka tyyneen pintaan ympärillä kasvavat puut heijastuvat. Rantavedessä as televat kurjet näyttävät kuitenkin aivan liian rauhallisilta ollakseen eläviä. Oikea huomio!
(Kuva 2888
Kuninkaanlammen iloinen isäntäväki Olga Esaeva ja Markku Pulkkinen.
Sisällä talossa Olga on kattanut aamiaispöydän, ja niin kahvi kuin myös tee kaadetaan koristeellisiin sinikuvioituihin ja kultareunaisiin kuppeihin. Ilmassa on ripaus aristokraattista nostalgiaa menneiltä vuosisadoilta. Ruhtinaallinen on myös Olgan kattaus, nälkäisenä täältä ei takuulla lähdetä!
Aamiaisen lomassa Loviisan Wanhat Talot -yhdistyksen puheenjohtaja ja Loviisan matkailukoordinaattori Nina Wiklund pudottelee faktoja Loviisan matkailusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Luvassa on kaikenlaista mukavaa, joten tänne pitää ehdottomasti tulla uudestaan!
Iloinen Ilenna
Seuraava etappi on Villa Ilenna, pieni punainen huvila valkoisine ikkunanpielineen. Talon emäntä Anneli Sjöholm kysäisee vierailtaan pilke silmäkulmassa heti kättelyssä, huomaavatko nämä, mistä paikan nimi tulee…Kyllä huomaavat! Sehän on emäntämme nimi ANNELI toisin päin kirjoitettuna! ”No, kun nimi piti olla enkä muutakaan keksinyt!”
Keskellä etupihan kukkaistutuksia on muutama vänkyrä omenapuu, joita on leikkaamalla yritetty pitää kurissa. Muutamille oksille on ripustettu tuulikelloja ja lasipalloja – omenoita tai edes omenankukkia ei vielä toukokuussa näkynyt. Vai olivatkohan ne edes omenapuita? Kaupunkilaiselle luonto kun on toisinaan arvoituksellinen.
Aurinkoiselle pihalle on rakennettu pikkuruinen merenrantakylä punavalkoisine majakoineen ja ankaran talven hiukan runnomine simpukkalampineen. Taaempana risuista ja juurakoista muotoiltu joutsen tähyää vesistön kala-apajille.
Tämän talon emäntä harrastaa selvästikin mosaiikkitöitä, sillä keskellä pihaa valkoisten tuolien ympäröimä on taidokkaasti tehty mosaiikkipintainen pyöreä kahvipöytä. Mosaiikkia on tainnut jäädä ylikin, kun myös punaisen vajan seinällä roikkuvat lapio ja talikko ovat saaneet kauniin mosaiikkipinnan. Ne ovat selvästikin työnsä tehneet ja saaneet ansionsa mukaisen, kauniin pintasilauksen.
Keramiikkaa ja kanoja
Villa Ilennan tunnelmissa viihtyisi pitempäänkin, mutta matka jatkuu Kaisa ja Tuomo Korpelan emännöimään ja isännöimään Pitkänpöydäntaloon, jonka yhteydessä on keramiikkapaja ja kaupunkikanala. Ison talon tunnelma huokuu mennyttä aikaa, sillä keittiössä on valtavan kokoinen puuliesi ja olohuoneen valtiaana on jykevä kakluuni.
Isoa olohuonetta hallitsee iso muotokuva: perheen musta labradorinnoutaja on ikuistettu tauluun aristokraattisen röyhelökauluksen ja kanojen kanssa. Siis tässä talossa on sekä koira että kanoja! Kanojen paikka ei kuitenkaan ole olohuoneessa, vaan ikiomassa tilavassa häkissä pihalla. Isossa piharakennuksessa on myös keramiikka- ja askartelupaja sekalaisine tarvikkeineen ja tunnelmineen. Punaisen vajan seinälle on ripustettu taiteellinen kokoelma merestä ongittuja esineitä verkoista putkenpätkiin, lampaan- ja vuohenkalloihin ja vanhaan polkupyörän raatoon. Meri ottaa, meri antaa….
Miltä ”sunkki” maistuu?
Iltapäiväkahvit nautimme Loviisan keskustassa Leena Huttusen emännöimässä Tuhannen tuskan kahvilassa, joka on rakennettu vanhan tallin suojaisaan pihapiiriin. Aurinkoisena päivänä omenapuiden alla kannattaa kahvin tai teen kyytipoikana kokeilla talon emännän erikoisuutta ”sunkkia” eli suolaista munkkia. Kahvilassa on myös huonon sään varalta sisätiloja, mutta kauniina kesäpäivänä iltapäiväkahvit omenapuun alla on herkistävä kokemus.
Kukkiva Kauppamuseo
Tämänkertaisen Loviisan kierroksen viimeinen mutta ei suinkaan vähäisin etappi on Kauppamuseo upeine puutarhoineen hiukan keskustan ulkopuolella. Minna ja Kari Järvisen pikkuruinen museo mainostaa ulkopuolella näyttävästi Fazerin uusia mauste- ja sitruunakakkuja, ja sisällä kyläkaupan hyllyt pursuilevat menneen ajan välttämättömyyshyödykkeitä ”kaffista” karamelleihin ja pesupulvereihin.
Tämänkertaisen vierailun kohde ei kuitenkaan ole museo, vaan sen ympäristössä levittäytyvä rehevä puutarha kukkivine omenapuineen ja punaisena hehkuvine tulppaaneineen.
Päärakennuksen takana on kutsuva huvimaja, joka houkuttelee istahtamaan iltapäiväkahville, vaikka sade ropsuisi ympärillä. Takapihalta löytyy lisäksi pikkuruinen sisustusmyymälä Villi Kanala, josta voi tehdä hauskoja löytöjä menneiltä vuosikymmeniltä. Täällä voi siis harjoittaa aarteenmetsästystä ja todennäköisesti myös onnistua!
LINKIT:
Loviisan avoimet puutarhat 18.–19.6 ja 7.8
http://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/loviisan_avoimet_puutarhat/
…
Tänä kesänä 1922 Loviisan keskustan alueella sekä lähiseuduilla olevien puutarhojen portit ovat avoinna juhannusta edeltävänä viikonloppuna lauantaina 18.6. ja sunnuntaina 19.6. klo 12–17 sekä elokuun alussa sunnuntaina 7.8. klo 12–17, jolloin on myös valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -tapahtuma ja avoimia puutarhoja on siis ympäri Suomen.
Tänä vuonna mukaan on saatu uusia, upeita puutarhoja myös Loviisan keskustan ulkopuolella Sarvisalossa, Pernajassa, Skinnarbyssä ja Ruotsinpyhtäällä.
Lisästietoja: www.loviisanpuutarhayhdistys.com/tapahtuma-2022-evenemanget-2022/
Yhden aurinkoisen toukokuisen päivän kierros antoi vain kapean aavistuksen
Asiaton sisältö
Olgan aamiaiskattaus on ruhtinaallinen!
Kevään ensimäiset kukat olivat Villa Ilennassa jo auenneet.
Villa Ilennan kaunis nimikyltti punaisen vajan seinällä.
Puutarhan upea mosaiikkipintainen pöytä.
Lapio ja talikko vajan seinustalla ovat saaneet arvoisensa silauksen.
Pitkänpöydäntalon pihapiiriin mahtuu niin kanala kuin taidettakin
Pitkänpöydäntalon emäntä Kaisa Korpela taidepajassaan.
Tuhannen tuskan kahvilassa omenapuiden alla voi maistella talon erikoisuutta ”sunkkia” eli suolaista munkkia.
Kauppamuseon puutarhassa tulppaanit olivat jo toukokuussa ehtineet täyteen kukkaansa.
Kauppamuseon isäntä ja emäntä Kari ja Minna Järvinen kutsuvat vierailulle.