Oma matkani: Interrail osa 4/10.
Jokilaivalla ylös Moselia

Vapaa kirjoittaja Mari Kaislaniemi lähti interrail-matkalle tutustumaan Keski-Eurooppaan. Kohteina ovat muun muassa klassiset Berliini, Pariisi ja Barcelona.

Sunnuntai-iltana saavuimme Koblenziin yöksi, josta lähdimme heti maanantaiaamuna jokilaivalla ylös Mosel-jokea Cochemiin. Koblenzin kaupungin kohdalla Mosel yhdistyy Rein-jokeen. Sieltä lähtee useita laivoja Reinin eri kaupunkeihin, mutta valitsimme kauniiksi kehutun Mosel-joen risteilyn.

Matka Koblenzista Cochemiin kesti noin viisi ja puoli tuntia, toiseen suuntaan matka on noin tunnin lyhyempi. Matkan kestoon vaikuttavat joen sulut, jotka tekevät matkasta mahdollisen, sillä korkeuseroa matkan aikana kertyy kymmeniä metrejä. Mosel-joki on Saksan toiseksi tärkein jokilaivareitti, minkä huomasi joella matkaavista tavaralaivoista.

Viinitarhoja oli matkan varrella runsaasti. Erityisen hienot maisemat olivat Winningenin kaupungin ympärillä, jossa sijaitsee Mosel-joen laajin yhtenäinen viinitarha-alue. Mosel-joen kupeessa kasvatetaan erityisesti Riesling-rypäleitä, sillä seutu on erinomainen sen kasvuun.

Jokilaivan ravintolassa nautimme lounaan ja lasilliset Moselin viiniä. Laiva oli maanantaina melkein täynnä, sillä eläkeläiset saavat lipun puoleen hintaan maanantaisin ja perjantaisin.

Erityisen hienot
maisemat olivat
Winningenin kaupungin
ympärillä, jossa sijaitsee
Mosel-joen laajin
yhtenäinen viinitarha-alue.

Matkalla Cochemiin näimme viinitarhojen lisäksi linnoja, joista mielenkiintoisimmassa oli linnan tornissa valkoinen raita, joka kuvastaa joen sulkujen korkeuseroja, joita laivat kohtaavat matkatessaan.

Iltapäivällä saavuimme Cochemiin, pieneen kaupunkiin, joka on turistien suosiossa. Majoituksen löysimme eräästä Gasthausista hyvään hintaan. Koska päivä oli jo pitkällä, emme ehtineet tutustua kaupunkiin suuremmin.

Tiistaina tutustuimme ensin Cochemin linnaan, Reichsburgiin. Linna on alunperin rakennettu 1000-luvun alkupuolella, mutta se tuhoutui kokonaan vuonna 1689. Linnan uudelleenrakennutti Louis Ravene 1800-luvun loppupuolella. Linnan alueelta on komeat näköalat Cochemin ja Mosel-joen ylle.

Iltapäivällä menimme tutustumaan viinin valmistukseen. Cochemissa on useita viinivalmistajia, jotka järjestävät kellarikierroksia, joilla pääsee tutustumaan viinin valmistukseen ja joilla voi maistella tuottajan eri viinejä. Kierrosten hinnat Cochemissa liikkuivat kymmenen euron molemmin puolin.

Viinirypäleet kerätään Mosel-joen alueella loka- ja marraskuussa ja puristuksen jälkeen viini laitetaan käymisastioihin, joissa sitä pidetään neljästä kuuteen viikkoon. Tämän jälkeen viini siirretään erilaisiin säiliöihin, riippuen viinin laadusta. Korkealaatuiset viinit laitetaan tammitynnyreihin, kun taas pöytäviinit laitetaan metalli-, muovi- tai sementtitynnyreihin. Viinit säilytetään tynnyreissä puolesta vuodesta vuoteen, jonka jälkeen ne pullotetaan. Viinin maistelu kruunasi vierailumme viinituottajan luona ja lopuksi ostimme muutaman viinipullon mukaan.

MARI KAISLANIEMI