Möhkö on Suomen itäisin kylä kaksi kilometriä valtakunnan rajasta. Vasemmalla Museoviraston kunnostamaa, ruukkialueen läpi kulkevaa kanavajärjestelmää. Keskellä Teatteri Möhkön katsomo sekä Möhkön Manta, 1950-luvun savotoilla käytetty asuntoproomu, jossa on nykyisin savottakahvila. Koitajoki virtaa Suomen puolelle Venäjältä, joka näkyy taustalla. Kuva: STC Tuotanto Oy
Suomen itäisin kylä elää
kesätapahtumista ja historiasta
18.8.2023 0.00
Tulosta PDF
Asiaton sisältö
Tulosta PDF
18.4.2023 - Teollisuus- ja sotahistorian värittämä Möhkö, Suomen itäisin kylä, kilpailee maineesta myös maan mielenkiintoisimpana kylänä. Möhkö tarjoaa kesämatkailijalle historiallisen kulttuuriympäristön ja rajaseudun tunnelman ohella taidetta, tapahtumia sekä portin maan pienimpään kansallispuistoon. Valtakunnan itärajaa puhkovan Koitajoen mutkaan perustetun Möhkön kylän värikäs historia on tehnyt siitä ennen kaikkea kesämatkailijan kohteen. —Kunnostettu ruukkimiljöö on harvinainen kokonaisuus, jonka päärakennus säilyi sodan kourissa kuin ihmeen kaupalla. Museoviraston restauroima kanavajärjestelmä, ruukkialue ja 1950-luvulta olevaan asuntoproomuun rakennettu savottakahvila heittävät meidät aikamatkalle yli 150 vuoden päähän, sanoo Möhkön Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Lauronen. Työtä kahdelle tuhannelle 1800-luvun puolivälissä Möhköön perustettiin järvimalmia jalostanut rautaruukki. Edullinen puuhiili, vesitiet ja Möhkönkosken vesivoima kasvattivat rautaruukin Suomen suurimmaksi järvimalmiruukiksi. Enimmillään ruukki antoi työtä noin kahdelle tuhannelle ja Möhkön kylä kodin 600 hengelle. Talvisodassa kylä jäi venäläisdivisioonan käyttöön, mutta osa rakennuksista ja tiestöstä säilyi. Kylän läpi kulkee edelleen noin kilometrin osuus aitoa talvi- ja jatkosodan sotatietä, jonka rakennuksista huomattava osa on ajalta jo ennen talvisotaa. —Möhkön kylä ja sen sotahistorialliset kohteet ovat merkittävä osa 150 kilometrin mittaista Ilomantsin Sotatie -verkostoa, joka kokoaa alueen kaikki rajavyöhykkeen ulkopuolella olevat sotahistorialliset kohteet, Lauronen sanoo. Itärajan luonto ja tapahtumat vetonauloina Lauronen sanoo, että suuri osa kesämatkailijoista käy Möhkön-matkallaan myös viereisessä Petkeljärven kansallispuistossa. Suomen pienin kansallispuisto on tunnettu vesistöä halkovista harjuista. —Toinen erikoisuus on helposti tavoitettava koskialue, joka on kalastajien suosiossa. Saaliiksi Möhkönkoskilta voi saada taimenen, kirjolohen ja harjuksen lisäksi siikaa, haukia tai ahventa. Ihmisen luontosuhde on läpileikkaava teema Möhkön Matkailuyhdistyksen kesäkaudella 2023 tuottamissa tapahtumissa. —Metsät, järvet ja luonto ylipäänsä ovat kautta aikojen olleet ihmiselämälle oleellisia. Luontoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen on viime aikoina kytketty uudenlaisia odotuksia. "Luonto ja ihminen" -teemalla haluamme pitää ihmisen luontosuhdetta edelleen esillä. Info: Vinkit Möhkön kesään 2023 1.5.2023 Möhkön vappu
Ilomantsin Sotatie muodostuu 150 kilometrin mittaisesta tieverkostosta, jonka varrelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat kaikki rajavyöhykkeen ulkopuolella olevat sotahistorialliset kohteet. Sotatien varrella on kymmeniä muistomerkkejä, opastustauluja, museoita, rakennuksia ja entisöityjä taisteluasemia, joihin tutustumalla saa hyvän kokonaiskuvan Ilomantsin ainutlaatuisesta sotahistoriasta. |
Asiaton sisältö
Kesä-elokuun Möhkönvirta-näyttely rakennetaan tänä vuonna Suomesta, Virosta ja Belgiasta tulevien yhdeksän taiteilijan teoksilla mm. Pytinki-päärakennuksen tiloihin. Kuva Eija Irene Hiltunen.
Möhkön Manta oli aikoinaan asuntoproomu, joka majoitti savottalaisia sekä uitto- ja metsätyömiehiä Ilomantsin alueella. Ilomantsin museosäätiön omistamassa proomussa on toiminut kesäkahvila 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Kuva: Jarno Artika
Ohi lipuva Koitajoki antaa Möhkön Teatterin näyttämölle vaikuttavat raamit. Kuva: Eija Irene Hiltunen
Valon Yö -tapahtumassa 26.8. ruukin alue valaistaan elävällä tulella ja valaisimilla. Kuva: Janne Laukkanen