Kansallismuseon kohteissa vieraili
alkuvuonna 315 000 kävijää 

Kotimaanmatkailijat suuntasivat joukolla Suomen kansallismuseon eri puolella Suomea sijaitseviin kohteisiin, joista Hämeen linnassa, sen viereisessä Vankilassa ja Savonlinnan Olavinlinnassa saavutettiin myös kuukausittaisia yleisöennätyksiä.

Uudenmaan kohteiden kävijämäärät laskivat hieman viime vuodesta koronarajoitusten ja matkailijakadon vuoksi. Suomen kansallismuseo vastaa kahdeksan museon ja kahden linnan avoinna pidosta, näyttelyistä ja yleisötyöstä. Kohteissa on vieraillut elokuun loppuun mennessä yhteensä 315 000 kävijää.


Viime kesän tapaan myös toinen koronarajoitusten aikainen kesä oli osassa Suomen kansallismuseon kohteita ennätyksellisen vilkas. Savonlinnan Olavinlinna ja Suomen Merimuseo Kotkassa olivat auki tammi–huhtikuun ajan. Hämeen linnan ovet avautuivat alueen koronarajoitusten lievennyttyä 28. toukokuuta. Kesäkohteista Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja jäänmurtaja Tarmo Kotkassa, Louhisaaren kartanolinna Askaisissa ja Vankila Hämeenlinnassa avattiin tavalliseen tapaan toukokuussa.
Kotimaan matkailubuumista hyötyivät erityisesti Olavinlinna ja Hämeen linna. Heinäkuussa Olavinlinnassa saavutettiin uusi 44 000 kävijän kuukausiennätys koko alkuvuoden kävijämäärän yltäessä yli 77 000 vierailijaan. Hämeen linnassa vieraili kesän aikana 70 000 ja pelkästään heinäkuussa ennätykselliset 26 000 kävijää. Vuonna 2019 Hämeen linnan läheisyyteen avattu Vankila teki ennätyksensä 33 211 kausikävijällään.
”Hämeen linnan suosiota siivitti belgialaiskuvanveistäjä Nick Ervinckin futuristinen näyttely GNI-RI May2021. Olavinlinnan museokävijäennätystä tuskin lyömme tulevina kesinä, koska osa tiloista on tällöin todennäköisesti jälleen Savonlinnan oopperajuhlien käytössä. Oopperajuhlat peruuntuivat harmillisesti jo toista kesää peräkkäin”, Suomen kansallismuseon linnoista vastaava intendentti Jouni Marjamäki analysoi mennyttä kesää.
Kotkassa Suomen merimuseo, jäänmurtaja Tarmo ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja keräsivät kotimaan matkailijoita lähes edelliskesän 2020 ennätyslukemien verran. Merimuseo keräsi tammi–elokuun aikana 65 000 kävijää sekä 3.5.–5.9. avoinna ollut Langinkoski yli 11 000 kävijää. Intendentti Pia Paukun mukaan merkittävä huomio on se, että valtaosa kesän museokävijöistä vieraili Kotkassa ensimmäistä kertaa.
”Seudun matkailuvetovoiman eteen on tehty töitä laajalla rintamalla. Myös ryhmämatkailu käynnistyi loppukesästä ja tilattujen opastusten määrä kasvoi rajoitusten hellittäessä. Museokauppa kiinnosti kävijöitä aiempaa enemmän.”
Maskun Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna keräsi tänä kesänä yli 15 000 kävijää.Myytyjen lippujen määrä nousi, sillä historiallisen kartanon toinen ja kolmas kerros avattiin ensimmäistä kertaa yleisölle vapaasti tutustuttavaksi. Aikaisemmin kartanon ylempiin kerroksiin on päässyt ainoastaan opastetuilla kierroksilla.

Uudenmaan museokohteissa näkyi korona-aika

Uudenmaan museokohteiden alkuvuosi oli poikkeuksellinen, sillä ympärivuotisista kohteista Kansallismuseo ja Tamminiemi päästiin avaamaan vasta toukokuussa. Kesäkohteista Seurasaaren ulkomuseo Helsingissä avattiin kaksi viikkoa aiottua myöhemmin 1.6. ja Hvitträskin ateljeekoti Kirkkonummella 19.5. Kuten muidenkin pääkaupunkiseudun matkailukohteiden, myös Kansallismuseon, Seurasaaren ja Tamminiemen vuotta on sävyttänyt ulkomaanmatkailijoiden puute.
Kansallismuseossa vierailtiin touko-elokuussa lähes 25 000 kertaa, hieman enemmän edelliskesään verrattuna. Uutena näyttelynä avattiin aiempiaperusnäyttelyitä täydentävä Toista maata, jossa kerrotaan Suomen historiasta 1000-luvulta itsenäistymisen alkuun saakka. Kesäkauden vaihtuvana näyttelynä nähtiin 5. syyskuuta päättynyt Sami Parkkisen valokuvanäyttely Isä ja poika.
”Huomasimme elokuussa hienoista nousua ulkomaisten matkailijoiden määrässä. Saimme tuoreiden näyttelyiden lisäksi hyvää palautetta myös Kansallismuseon tunnelmallisesta kesäpihasta. Elokuun lopulla avattu Nouse Kansallismuseon torniin -palvelu on osoittautumassa hittituotteeksi”, Kansallismuseon intendentti Liisa Lohtander kertoo.
Seurasaaren ulkomuseossa vieraili kesällä lähes 14 000 ja Urho ja Sylvi Kekkosen kotina tunnetussa Tamminiemessä elokuun loppuun mennessä noin 5 000 kävijää. Luvut ovat hieman edelliskesää pienempiä. Tänä kesänä Seurasaaren isot yleisötapahtumat peruttiin koronarajoitusten takia.
”Ennen poikkeusaikaa Seurasaaren ulkomuseon vierailijoista jopa 40 prosenttia oli ulkomaalaisia matkailijoita, kun tänä vuonna heidän osuutensa kokonaismäärästä nousi vain puoleen aikaisemmasta”, Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta kertoo.
Tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa museona viettävässä Hvitträskin ateljeekodissa Kirkkonummella on vieraillut elokuun loppuun mennessä yli 7 000 kävijää.

Vaihtuvien näyttelyiden ja tapahtumien syksy jatkuu vilkkaana

Suomen kansallismuseon kesäkohteista ainoana yhä auki on Hvitträsk, jossa voi tutustua Alma Jantusen lasiveistoksiin vielä 30. syyskuuta saakka.
Louhisaaren kartanolinnan kesäkausi on jo ohi, mutta siellä järjestetään vielä suosittuja Mannerheim-monologiesityksiä 18. ja 25.9. sekä kummituskierroksia loka-marraskuussa. Seurasaaren ulkomuseossa järjestetään Kuolema ja kummitukset -opastuskierroksia 28.–30.9. ja 5.–7.10.
Hämeen linnassa on mahdollista tutustua belgialaistaiteilija Nick Ervinckin 3D-veistoksiin vielä 28. marraskuuta saakka. Suomen Merimuseon koko perheelle tarkoitettu, keväällä 2019 avautunut Merimonsterit on avoinna vielä 16.1.2022 asti. Kansallismuseossa on esillä 12. joulukuuta saakka vapaapääsyllinen Inventarium-näyttely, jossa Catarina Ryöpyn vuosikymmenien aikana keräämät erikoiset ja kummalliset esineet herättelevät pohtimaan esineiden tarinoita, kuluttamista ja omaa suhdettamme esineisiin.
Kansallismuseon syksyn uutuutena nähdään Mäccõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely (31.10.2021–27.2.2022). Suomen kansallismuseo palautti syksyllä 2021 yli 2 000 esineen saamelaiskokoelman Saamelaismuseo Siidalle. Näyttely Kansallismuseossa kertoo kokoelmaesineiden sekä arkistomateriaalin ja taiteen kautta palautuksesta, elinvoimaisesta saamelaiskulttuurista sekä kulttuuriperinnön merkityksestä yhteisöille ja ihmisille.