Suomalaiset aikovat lisätä junalla<br />
matkustamista, ruotsalaiset eivät

Suomalaiset aikovat lisätä junalla
matkustamista, ruotsalaiset eivät

9.7.2024 8.59

Tulosta PDF

Suomessa useammat pitävät junaa hyvänä vaihtoehtona pitkille matkoille kuin Ruotsissa. Molemmissa maissa reissuun lähdetään sukulaisten ja ystävien, kiinnostavien lomakohteiden tai tapahtumien perässä. Tämä selviää VR:n Nepalla teettämästä tutkimuksesta suomalaisten ja ruotsalaisten matkustusmieltymyksistä.



82 prosenttia ruotsalaisista lomamatkailee kotimaassaan vuoden aikana ja 29 % näistä matkoista tehdään junalla. Suomessa vapaa-ajan matkailu on hieman suositumpaa: 89 % suomalaisista matkustaa kotimaassaan vuosittain, junalla matkaan lähtee heistä 28 % prosenttia. Luvut ovat alkuvuonna toteutetusta VR:n Nepalla teettämästä markkinatutkimuksesta, johon vastasi 1014 suomalaista ja 1027 ruotsalaista.

– Näemme mahdollisuuksia junamatkustajien osuuden kasvattamiseen kummassakin maassa. Moni on löytänyt kotimaanmatkailun ilon koronavuosien aikana 2020-luvulla, ja vapaa-ajan matkustuksen kasvava suosio näkyy Suomessa matkamäärissä – vuoden 2024 alkupuoliskolla suomalaiset tekivät ennätysmäärän matkoja kaukojunilla, sanoo VR:n asiakaskokemuksesta ja palvelukehityksestä vastaava johtaja Marika Schugk.

Vapaa-ajan kotimaanmatkojen yleisin tarkoitus on sekä Suomessa että Ruotsissa sama: sukulaisten ja ystävien tapaaminen eri puolilla maata. Lähes yhtä suosittua on matkustaminen kotimaan kohteisiin, esimerkiksi kaupunki- tai luontolomille. Kolmannelle sijalle yltää tapahtumamatkailu.

VR tarjoaa kesäisin reittejä kiinnostaviin lomakohteisiin ja lisävuoroja tapahtumien yhteyteen. Suomen kesään kuuluvat pysähdykset huvipuistokohde-Härmässä ja luonnon helmassa Hillosensalmella, Ruotsissa ajetaan kesäisin muun muassa Båstadiin, joka on kuuluisa ATP-tason tennisturnauksestaan.

Helppous, edullisuus ja
ympäristöystävällisyys houkuttavat


Suomessa juna kasvattaa suosiotaan pitkien kotimaanmatkojen kulkuvälinevaihtoehtona. Myös VR:n alkuvuoden matkamäärät vahvistavat tiedon: tammi-kesäkuussa 2024 suomalaiset matkustivat kaukojunilla 3 % enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

Ruotsissa junamatkustuksen suosio on tutkimukseen vastanneiden kesken laskussa. Tähän kehityssuuntaan VR tahtoo vaikuttaa.

– Ruotsin kaukojunaliikenteen markkina on laaja, kaksi kertaa yhtä suuri kuin Suomessa. Hyvällä digitaalisten kanavien ja matkanaikaisen asiakaskokemuksen yhdistelmällä pyrimme tulevaisuudessa lisäämään junamatkailun houkuttelevuutta myös Ruotsissa. Liikennöimme Tukholman ja Göteborgin välillä, ja juna on tällä reitillä lentämiseen verrattuna kirkkaasti ilmastoystävällisempi ja käytännössä yhtä nopea kulkumuoto keskustasta keskustaan, Schugk sanoo.

Digitaaliset myyntikanavat ovat suosituin tapa matkalippujen ostamiseen sekä Suomessa että Ruotsissa.

Suomalaisten vastaajien perusteluja junan suosimiselle ovat mukavuus, nopeus ja ympäristöystävällisyys sekä lentämiseen tai autoiluun verrattuna edullisempi hinta.

Ruotsissakin junan valitsemista perustellaan ympäristösyillä ja matkustuksen kätevyydellä. Junassa voi keskittyä muihin tekemisiin jo matkan aikana, katsoa vaikka elokuvaa, herkutella ravintolavaunussa tai ottaa nokoset.

Poimintoja tutkimuksesta:
  • 64 % vastanneista suomalaisista pitää junaa hyvänä vaihtoehtona yli 70 kilometrin pituisille kotimaan vapaa-ajanmatkoille
  • 61 % vastanneista ruotsalaisista pitää junaa hyvänä vaihtoehtona yli 70 kilometrin pituisille kotimaan vapaa-ajanmatkoille
  • 5 % vastanneista suomalaisista suunnittelee matkustavansa tulevaisuudessa vähemmän junalla yli 70 kilometrin vapaa-ajanmatkoja
  • 8 % vastanneista suomalaisista suunnittelee matkustavansa tulevaisuudessa enemmän junalla yli 70 kilometrin vapaa-ajanmatkoja
  • 12 % vastanneista ruotsalaisista suunnittelee matkustavansa tulevaisuudessa vähemmän junalla yli 70 kilometrin vapaa-ajanmatkoja
  • 7 % vastanneista ruotsalaisista suunnittelee matkustavansa tulevaisuudessa enemmän junalla yli 70 kilometrin vapaa-ajanmatkoja
Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyhtiö Nepa Suomessa ja Ruotsissa tammi-helmikuussa 2024. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1027 henkilöä Ruotsissa ja 1014 henkilöä Suomessa
  56 / 743  


Asiaton sisältö