Painen vuoristonäkymä Pehoén järveltä.
Torres del Paine: Maailman
5. kaunein matkakohde
2.8.2020 0.00
Tulosta PDF
Myös Helsingin Yliopiston historiallinen tutkimusretkikunta kävi alueella. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun suomalaiset tiedemiehet professori Väinö Auerin johdolla tutustuivat Patagoniaan. Tuosta matkasta syntyi kiinnostava teos Tulimaata tutkimassa (Otava 1929).
Patagonia on kooltaan miljoona neliökilometriä, eli kolme kertaa Suomen pinta-ala, ja se on jaettu Argentiinan ja Chilen kesken. Valtakunnalliset rajat ovat täällä jotenkin fiktiivisiä, koska paikallisille ihmisille alue on aina ollut yhtenäinen. Kun matkailija saapuu Painen vuoristoon, on ensi reaktio hämmennys. Aaltoilevan maaston takana kohoaa mykistävän kaunis vuoristo, joka dominoi laajaa tasankoa.
Patagoniaan haluavalle lähes ainoa vaihtoehtoon lentää sinne joko Chilen pääkaupungista Santiagosta tai Argentiinan Buenos Airesista. Alueen tärkein asutuskeskus on Punta Arenasin satamakaupunki, joka sijaitsee Magalhãesinsalmen pohjoisrannalla. Sieltä etelään on vain Tulimaa ja valtava saaristolabyrintti, joka vie Kap Horniin, merenkävijöiden painajaiseen. Punta Arenas on Turun kokoinen kaupunki, ja se sijaitsee 320 kilometriä Torres del Painesta etelään. Kansallispuiston lähin tukikohta on satamakaupunki Puerto Natales, joka sijaitsee Viimeisen Toivon vuonon rannalla.
Kolme graniittitornia
Torres del Painen kansallispuisto perustettiin 1959, ja se on kooltaan 212 242 hehtaaria. Alueen tunnus on kolme lähes 3 000 metriä korkeaa graniittitornia, jotka nousevat vuorten keskeltä.
Geologinen selitys näille torneille on se, että tulivuorten magma kylmeni valtavien jäämassojen alla ja paljastui myöhemmin jäiden vetäydyttyä. Miljoonien vuosien kovat merituulet ja sateet ovat muovanneet tornit nykyiseen muotoonsa. Kansallispuisto on saanut nimensä näistä torneista, jotka vaihtavat väriään päivän mittaan auringon valon vaikutuksesta.
Vuonna 1978 Unesco nimitti Torres del Painen maailman biosfäärin suojelukohteeksi, sillä puistossa on runsas kasvillisuus ja myös eläinlajeja on paljon. Täytyy muistaa, että Patagonian alueella luonto on yleensä hyvin karu.
Kansallispuiston lajirunsaus johtuu neljästä isosta jäätiköstä, jotka ulottuvat puistoon asti ja muodostavat monia mikroilmastoja. Alueella on puoli tusinaa järviä ja useita jokia vesiputouksineen. Yksi järvistä, Lago Nordenskjöld, on saanut nimensä ruotsinsuomalaisen Otto Nordenskjöldin mukaan, joka kävi alueella retkikuntineen 1900-luvun alussa.
Torres del Painesta on tullut vuoristokiipeilijöiden lempikohde. Vuoriston muoto on sen verran haasteellinen, että heitä tulee alueelle vuosittain satoja. Kansallispuiston maine on kasvanut huomattavasti myös retkeily- ja patikointipiireissä. Kävijämäärät ovat kovassa nousussa, ja Chilen viranomaiset joutuvat jo rajoittamaan puistovierailuja. Viime vuonna Torres del Painessa vieraili 250 000 ihmistä, heistä kaksi kolmasosaa tuli USA:sta tai Euroopasta.
Puerto Natalesin kaduilla näkyy paljon nuoria, jotka ovat menossa vaeltamaan Painen vuoristoon. Puistoon voi ajaa vuokra-autolla, mutta kätevämpää on valita bussikuljetus, joita paikalliset matkatoimistot järjestävät päivittäin. Myös tavallinen linja-autovuoro lähtee joka aamu kaupungin bussiterminaalista puiston sydämeen. Meno-paluulippu maksaa noin 25 euroa, ja perillä ehtii vaeltamaan nelisen tuntia. Hyväkuntoiset retkeilijät voivat vaeltaa muutamia päiviä tai jopa viikkoja. Puistossa on hyvin merkityt reitit ja taukotupia. Täällä saa vaeltaa yhdessä maailman kiehtovimmista maisemista.
Pinta-ala: 742 000 neliökilometriä. Maan pituus on 4200 kilometriä (Utsjoelta Kairoon)
Asukasluku: 17,5 miljoonaa
Kieli: Espanja. Patagonian alueella puhutaan kiitettävästi englantia
Uskonto: Katolisuus
Rahayksikkö: Peso, CHP. 1 euro = 700 CHP
Torres del Painen faktat:
Pinta-ala: 212 242 hehtaaria
Linnut: 120 lajia, joista monet vesilintuja kuten mustakaulajoutsenia. Lisäksi muun muassa kondorikotkia, flamingoja ja naduja (Pterocnema pennat..)
Nisäkkäät: 12 lajia. Muun muassa guanacoja, puumia, Chilen kauriita sekä punaisia ja harmaita kettuja.
Muut lajit: neljä kala-, seitsemän käärme- ja 180 hyönteislajia.
Kasvillisuus: tiedemiehet ovat listanneet 118 lajia. Yleisin kasvi on coirón (Fetusca Gracillima,)
vahva ruohokasvi, joka kestää tuulta ja sadetta. Puut: lenga (Nothofagus pumilio), coigue (Nothofagus betuloides) ja ñirre (Nothofagus antartica).
Asiaton sisältö
Tulosta PDF
Vuonna 2013 maineikas kuukausilehti National Geographic listasi erikoisnumerossaan maailman sata kauneinta paikkaa.http://tinyurl.com/nxg8dqp Listan ykkönen oli Arizonassa sijaitseva Saguaron kansallispuisto, neljäs kenialainen Masai Maran kansallispuisto ja viides Chilen Torres del Painen kansallispuisto.
Teksti ja kuvat Adrián SotoMatkailusivusto Matka24.com kävi Etelä-Amerikan eteläisimmässä osassa, - Patagoniassa, tutustumassa alueen ainutlaatuisiin luonnonihmeisiin. Patagoniaa sanotaan mystiseksi paikaksi, missä tuuli puhaltaa armottomasti ja kondorikotka on ilman herra. Näin totesi myös kirjailija Bruce Chatwin, joka 1970-luvulla julkaisi menestyksekkään teoksen Patagonia, Patagonia.
Myös Helsingin Yliopiston historiallinen tutkimusretkikunta kävi alueella. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun suomalaiset tiedemiehet professori Väinö Auerin johdolla tutustuivat Patagoniaan. Tuosta matkasta syntyi kiinnostava teos Tulimaata tutkimassa (Otava 1929).
Patagonia on kooltaan miljoona neliökilometriä, eli kolme kertaa Suomen pinta-ala, ja se on jaettu Argentiinan ja Chilen kesken. Valtakunnalliset rajat ovat täällä jotenkin fiktiivisiä, koska paikallisille ihmisille alue on aina ollut yhtenäinen. Kun matkailija saapuu Painen vuoristoon, on ensi reaktio hämmennys. Aaltoilevan maaston takana kohoaa mykistävän kaunis vuoristo, joka dominoi laajaa tasankoa.
Patagoniaan haluavalle lähes ainoa vaihtoehtoon lentää sinne joko Chilen pääkaupungista Santiagosta tai Argentiinan Buenos Airesista. Alueen tärkein asutuskeskus on Punta Arenasin satamakaupunki, joka sijaitsee Magalhãesinsalmen pohjoisrannalla. Sieltä etelään on vain Tulimaa ja valtava saaristolabyrintti, joka vie Kap Horniin, merenkävijöiden painajaiseen. Punta Arenas on Turun kokoinen kaupunki, ja se sijaitsee 320 kilometriä Torres del Painesta etelään. Kansallispuiston lähin tukikohta on satamakaupunki Puerto Natales, joka sijaitsee Viimeisen Toivon vuonon rannalla.
Kolme graniittitornia
Torres del Painen kansallispuisto perustettiin 1959, ja se on kooltaan 212 242 hehtaaria. Alueen tunnus on kolme lähes 3 000 metriä korkeaa graniittitornia, jotka nousevat vuorten keskeltä.
Geologinen selitys näille torneille on se, että tulivuorten magma kylmeni valtavien jäämassojen alla ja paljastui myöhemmin jäiden vetäydyttyä. Miljoonien vuosien kovat merituulet ja sateet ovat muovanneet tornit nykyiseen muotoonsa. Kansallispuisto on saanut nimensä näistä torneista, jotka vaihtavat väriään päivän mittaan auringon valon vaikutuksesta.
Vuonna 1978 Unesco nimitti Torres del Painen maailman biosfäärin suojelukohteeksi, sillä puistossa on runsas kasvillisuus ja myös eläinlajeja on paljon. Täytyy muistaa, että Patagonian alueella luonto on yleensä hyvin karu.
Kansallispuiston lajirunsaus johtuu neljästä isosta jäätiköstä, jotka ulottuvat puistoon asti ja muodostavat monia mikroilmastoja. Alueella on puoli tusinaa järviä ja useita jokia vesiputouksineen. Yksi järvistä, Lago Nordenskjöld, on saanut nimensä ruotsinsuomalaisen Otto Nordenskjöldin mukaan, joka kävi alueella retkikuntineen 1900-luvun alussa.
Torres del Painesta on tullut vuoristokiipeilijöiden lempikohde. Vuoriston muoto on sen verran haasteellinen, että heitä tulee alueelle vuosittain satoja. Kansallispuiston maine on kasvanut huomattavasti myös retkeily- ja patikointipiireissä. Kävijämäärät ovat kovassa nousussa, ja Chilen viranomaiset joutuvat jo rajoittamaan puistovierailuja. Viime vuonna Torres del Painessa vieraili 250 000 ihmistä, heistä kaksi kolmasosaa tuli USA:sta tai Euroopasta.
Puerto Natalesin kaduilla näkyy paljon nuoria, jotka ovat menossa vaeltamaan Painen vuoristoon. Puistoon voi ajaa vuokra-autolla, mutta kätevämpää on valita bussikuljetus, joita paikalliset matkatoimistot järjestävät päivittäin. Myös tavallinen linja-autovuoro lähtee joka aamu kaupungin bussiterminaalista puiston sydämeen. Meno-paluulippu maksaa noin 25 euroa, ja perillä ehtii vaeltamaan nelisen tuntia. Hyväkuntoiset retkeilijät voivat vaeltaa muutamia päiviä tai jopa viikkoja. Puistossa on hyvin merkityt reitit ja taukotupia. Täällä saa vaeltaa yhdessä maailman kiehtovimmista maisemista.
Chilen faktat:
Pinta-ala: 742 000 neliökilometriä. Maan pituus on 4200 kilometriä (Utsjoelta Kairoon)
Asukasluku: 17,5 miljoonaa
Kieli: Espanja. Patagonian alueella puhutaan kiitettävästi englantia
Uskonto: Katolisuus
Rahayksikkö: Peso, CHP. 1 euro = 700 CHP
Torres del Painen faktat:
Pinta-ala: 212 242 hehtaaria
Linnut: 120 lajia, joista monet vesilintuja kuten mustakaulajoutsenia. Lisäksi muun muassa kondorikotkia, flamingoja ja naduja (Pterocnema pennat..)
Nisäkkäät: 12 lajia. Muun muassa guanacoja, puumia, Chilen kauriita sekä punaisia ja harmaita kettuja.
Muut lajit: neljä kala-, seitsemän käärme- ja 180 hyönteislajia.
Kasvillisuus: tiedemiehet ovat listanneet 118 lajia. Yleisin kasvi on coirón (Fetusca Gracillima,)
vahva ruohokasvi, joka kestää tuulta ja sadetta. Puut: lenga (Nothofagus pumilio), coigue (Nothofagus betuloides) ja ñirre (Nothofagus antartica).
Asiaton sisältö